Huone

Taidekuva-analyysi

1. 

Teoksen on luonut taiteilija Roy Lichtenstein. Siinä on vain puhtaita värejä, ja vaaleemmat kohdat on tehty Lichtensteinin persoonallisilla rastertipisteillä. Vauhtia on kuvattu mustilla ja valkoisilla viivoilla. Se on tehty öljyllä magna kankaalle vuonna 1963.

2.

- Kuvan nähdessäni ensimmäinen asia mikä tuli mieleeni oli sarjakuva missä kuvataan sotaa. Ajattelen että haluaisin jatkaa sarjakuvan lukemista ja kääntää ns. sivua, mutta teos on yksittäinen. Kun veljeni näki minut katsomassa kuvaa, hän tokaisi; "Voi vitsi kui hieno sarjakuva toi mitä luet"

-Näen kuvassa kaksi sotalentokonetta ja toinen saa vihollisensa ammuttua. Vihollis lentokone räjähtää punaisiin liekkeihin. Lentokoneen räjähdystä korostaa keltaiset WHAAM! kirjaimet, kuvastaen kovaa ääntä.

- Kuvaa katsoessa minulle tulee mieleen sanoja/lauseita; "war" "explosion" "for the good of our homeland"

-Mieleeni tulee ruudin haju, koska kuvassa on suuri räjähdys. Mieleeni tulee kova räjähdyksen ääni ja lentokoneiden humina. Mieleeni tulee veren maku suussa.

- Kuvassa on intensiivinen tunnelma, ihmiset taistelevat oman henkensä edestä. Paljon pelkoa, mutta samalla helpotusta saadessaan vihollisen kukistettua. Tapa tai tule tapetuksi.

- En itse haluisi olla kuvassa mukana, koska tilanne on hyvin vaarallinen.

3.

-Kuvassa ei niinkään ole pieniä yksityiskohtia, sillä se on pelkistetty sarjakuvamaiseksi. Ajatuskupla vasemman lentokoneen yläpuolella kiinnittää kyllä huomiota. Se herättää mielenkiinnon.

-Kangas mille se on tehty on hyvin leveä, joten lentokoneet on aseteltu kankaan päätyihin. Vasemmalla oleva lentokone on asetettu lähemmäksi kuin räjähtävä lentokone. Sommittelu näyttää hienolle. 

- Kuvan valonlähteenä on aurinko, vaikkei sitä näy. Varjot ovat tehty pienillä punaisilla ja sinisillä pisteillä valkoisen lentokoneen pintaan. Pisteitä ei erota vasta kun katsoo niitä tarkemmin.

- Kuvassa on vain perusvärejä. Mustaa, punaista, keltaista, sinistä. Värit ovat hyvin puhtaat ja kirkkaat. 

- Suuri punaisella korostetetut liekit symboloivat ohjuksen tuottamaa tuhoa. Normaalisti lentokoneen räjähtäessä siitä ei tulisi noin suurta räjähdystä. WHAAM! kitjaimet symboloivat äänekästä räjähdystä.

- Erityisesti esiin kohoaa lentokoneen räjähdys.

4.

- Taiteilija eli vauraassa yhteiskunnassa ja sai hyvät koulutuspaikat. Hän valmistui ja alkoi lopulta opiskelemaan eri taiteen aloja. Vasta myöhäisin ala mihin hän tutustui sai hänet kuuluisaksi, sarjakuvamaiset teokset menestyivät.

- Hän loi itse oman tyylinsä. Tyypillistä hänen tyylilleen olivat puhekuplat, rasteripisteet ja kirkkaat perusvärit. Tietenkin myös sarjakuvamaisuus. 

- Hän ei kuulunut mihinkään ryhmään.

- Hän sai innostuksen Warholilta, kuka harrasti myös sarjakuva tyyliä. Taiteelliseltä taustaltaan Lichtenstein ei ensin menestynyt mitenkään merkittävästi. Varsinainen huomio tuli kun hän käytti teoksessaan sarjakuvahahmoja esim. Mikki Hiirtä. Lopulta hänestä tuli maailmalla kuuluisa.

Taide analyysi

1. Teos on Akseli Gallen-Kallelan Ilvesluola (98x67cm). Teos on vuodelta 1906 ja se on maalattu öljyväreillä kankaalle. Teos sijaitsee tällä hetkellä Helsingin Ateneumin taidemuseossa.

Kuva esittää mitä ilmeisemmin talvista Suomen metsää ja ilveksen pesäluolaa.

Suomalainen taiteilija Akseli Gallen-Kallela syntyi 26 huhtikuuta vuonna 1865 ja kuoli 7 maaliskuuta vuonna 1931, 65 vuoden ikäisenä. Gallen-Kallela maalasi paljon nykyäänkin tunnettuja Kalevala -aiheisia maalauksia. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat mm. Sammon puolustus ja Lemminkäisen äiti. 

Ilvesluolan Gallen-Kallela hahmotteli luonnossa ja teki teoksen valmiiksi ateljeessaan.

2.

-Kuvan nähdessäni ajattelen Suomen runsaslumista talvea ja ilvestä lämpimässä pesäkolossaan. 

- Näen kuvassa mäntyjä kivikossa, jota peittää paksu lumikerros, sekä ilveksen tassunjälkiä. Kuvassa näkyy myös kivisen mäen huippu, jonka takaa pilkistää mäntyjen latvoja. 

- Minulle tulee mieleen sanat kylmä, hiljaisuus ja kaunis.

- Mieleeni tulee raikas pakkasilma joka kipristää nenää ja kurkkua. Myös pieni tuulenvireen ääni tulee mieleeni.

- Tunnelma kuvassa on mielestäni erittäin rauhallinen, ikään kuin aika tuossa paikassa olisi seisahtunut.

- Kuvan aihe on Suomen luonto talvella.

- Haluaisin olla mukana kuvan paikassa, rämpimässä paksussa lumihangessa, sillä pidän paljon lumisesta talvesta ja pakkasesta. Haluaisin myös nähdä vilauksen ilveksestä.

- Omasta elämästäni kuva tuo mieleeni pienenä kotini viereisen metsän ja runsaslumiset talvet.

3.

- Pienimmistä yksityiskohdista silmääni pistävät erityisesti ilveksen tassunjäljet, männyn kova kaarna ja se miten tuuli on kasannut sataneen lumen kivien päälle.

- Kuvan sommittelu on pystysuuntainen. Ilveksen tassunjäljet ja kivet lumikinoksineen ovat kuvassa horisontaalisesti, jolloin suorat männynrungot leikkaavat ne. Kuvan kivet eivät kauempana muuta paljoakaan kokoaan, joten mäki nousee ylöspäin siitä kohti, mistä maalausta kuvataan. 

- Valo näyttää tulevan kuvassa vasemmalta jolloin varjot lankeavat hankien oikealle puolelle. Maiseman valoisuus on aika vähäinen, joten se näyttää siltä kuin aurinko olisi juuri laskenut tai nousemassa siinä.

- Teoksessa vallitsevat kylmät sävyt. Teoksessa on käytetty eniten valkoisen, vaalean harmaan ja sinisen eri sävyjä. Kivissä ja männyissä on käytetty tumman harmaata ja ruskeaa jotka luovat kontrastia vaaleille sävyille. Kuvan männyissä on käytetty vihreää joka antaa hieman väriä teokseen.

- Ilves, karut männyt ja paksu lumi symboloivat Suomen villiä luontoa.

- Kuvasta kohoaa erityisesti esiin tassunjäljet.

4.

- Taiteilija Akseli Gallen-Kallela eli sisällissodan varjostamassa Suomessa.

- Gallen-Kallelan maalaukset olivat monenkin tyylisuunnan suuntaisia. Hän maalasia realistisia, romanttisia, mystiikkaa ja symbolismia sisältäviä maalauksia. 1890 -luvulla Gallen-Kallela vuorotteli erityisesti symbolismin ja realismin välillä.

- Akseli Gallen-Kallela kuului sisällissodan aikana Mannerheimin johtamiin hallituksen joukkoihin, valkoisiin. Hän toimi siellä kartanpiirtäjänä ja  suunnitteli siellä ollessaan Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkit. Sodan jälkeen hän oli Mannerheimin adjutantti ja suunnitteli Suomen sotajoukkojen uniformut ja Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan kunniamerkit.

- Gallen-Kallela opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa, Pariisin Académie Julianissa ja Ferdnand Cormonin ateljeessa, tehden opintomatkoja Lontooseen, afrikkaan ja Berliiniin.

Akseli avioitui Mary Helena Slöörin kanssa 20. toukokuuta vuonna 1890. Lapsia he saivat kolme joista ensimmäinen (Impi) kuitenkin kuoli. Toiset kaksi lasta olivat Jorma ja Kirsti.

Huone

Ideana oli piirtää huone kalustettuna pakopisteitä käyttäen. Valmis työ tuli varjostaa lyijykynällä.

Taidekuva-analyysi

En jostain syystä saanut kuvaa laitettua tähän sillein hienosti :/


 https://shilke93.files.wordpress.com/2014/04/aphnw_06.jpg

1.
-Taideteoksen Nokturni -"Le Solent" - 1866  on maalannut taiteilija nimeltä James McNeill Whistler. Maalaus on maalattu öljyväreillä kankaalle ja kuva esittää laivoja jotka purjehtii sumuisella säällä kohti merta. Whistler oli amerikkalainen taiteilija joka syntyi vuonna 1834   ja kuoli 1903.  Whistlerin kuuluisin maalaus on Whistlers Mother. Whistler tykkäsi kaikista eniten maalata merta ja myös satamia ja laivoja.

2.
-Kuvan nähdessä tulee mieleen myöhäinen ilta jolloin kalastusmiehet juhlii yhdessä pitkän työpäivän jälkeen laivoissaan.

-Kuvassa näkyy olevan 5 laivaa joissa jokaisessa palaa yksi kirkas lyhty ja oikeassa reunassa on manner jonka satamassa palaa kirkkaat valot. Meressä olevat laivat näyttävät siltä että ne lipuu meren mukana. Maalauksessa on käytetty paljon haaleita sinisiä värejä josta koostuu hyvin sumuinen meri maisema.

-Kuvaa katsoessa tulee mieleen  sanat rauha ja hiljaisuus.

-Mieleeni tulee raikas mutta kostea ilma jossa tuoksuu meri.

-Kuvan tunnelma vaikuttaa rauhalliselta.

-Kuvan aihe on  purjehteminen usvaisella merellä.

-En haluaisi olla kuvassa mukana, koska se pilaisi hienon maiseman jos nurkassa olisi minun kuvani.

-Omasta elämästäni kuva tuo mieleen sen että tykkään matkustaa laivalla ja sen että pidän Pirates of the Caribbean elokuvista.

3.
-Whistler ei tykännyt maalata paljon yksityiskohtia, mutta minun lempiasia maalauksesta ovat kirkkaalla hehkuvat lamput veneissä.

-Maalaus on sommiteltu sillein että laivat ovat vasemmassa reunassa ja ranta on oikeassa kulmassa, joka tuo laivojen ja mantereen välille syvyyttä ja sitä että ne näyttävät olevan kaukana toisistaan.

-Ainoat valot ovat purjelaivoissa olevat lyhdyt joiden valo heijastuu merenpinnassa. Varjostus on tummaa ja saa laivat näyttämään todella synkiltä. Kuvan meren pienet aallot ovat hyvin herkästi pensselin päällä maalattu ja se saa aaltojen näyttämään todella aidoilta.

-Kuvassa on käytetty paljon sinisen ja harmaanvärin sävyjä. Laivat ja manner ovat ainoat kohdat jotka on maalattu tummilla väreillä joita korostaa muutamat kirkkaan lyhdyt.

-Purjeveneet symboloivat lähtemistä pitkälle matkalle merten yli.

-Kuvan aikomusta en saa selville.

-Erityisesti kuvasta kohoaa esiin purjeveneet ja niiden valot ja sen jälkeen oikeassa kulmassa oleva manner.

4.

-Whistlerin tyyli oli aluksi realismi kunnes hän myöhemmin kiinnostui värin ja viivan voimasta ja hänet tunnettiin sen jälkeen koristeellisesta tyylistään. Whistler tykkäsi maalata yötä ja valoa ja varjostusta joka oli tyypillistä hänen tyylilleen.

-Whistler ei kuulunut mihinkään ryhmään. (En ainakaan saanut selville mihin kuului.)

-Whistler oli opiskellut taidetta ollessaan Yhdysvalloissa ja sen jälkeen muutti Britanniaan jossa hän opiskeli lisää ja hänestä tuli taidemaalari. Hän oli taidemaalarin Henri Fantin-Latourin ja Gustave Courbet'n ystäviä.

Painotyö

Tarkoituksena oli tunnilla kaivertaa muovilevyyn kuva, ja painaa sillä sarja kuvia. Aiheenani oli The Legend of Zelda -pelin Demon Lord Ghirahim.

Marianne: Piirtämis harjoitus

Muistista pandan piirtäminen. 1 ulkomuisista pandan piirtäminen 3 huonommalla kädellä pandan piirtäminen 7 sen jälkeen ku oli piirretty panda kuvasta nii sen jälkeen ulkomuisista ilman mallia. T: MARIANNE